HEC flow -konsepti on syntynyt välivaiheiden kautta. Kaikki alkoi vuonna 2005, kun aikaisemmin Neleksellä ja Valmetilla tuotekehitysinsinöörinä toiminut Ville Terävä alkoi rakentaa omaa taloaan syntymäkaupunkinsa Kotkan Kurittulaan.
Ville työskenteli tuolloin Andritzilla, jonka patenttitietokannoissa hänen nimensä esiintyy. Markkinoilta ei löytynyt taloon rakenteeltaan ja asennustavaltaan Suomen oloihin optimaalista aurinkolämpökeräintä. Niinpä se piti kehittää itse.
Vuonna 2009 Ville irtisanottiin Andritzilta edellisenä vuonna alkaneen finanssikriisin seurauksena. Silloin omien tuotteiden kehitystyö muuttui kokopäivätoimiseksi. Tuotekehitystyötä ohjasi teknistaloudellisesti parhaimpien ratkaisujen etsiminen ja valitseminen. Se johti vääjäämättömästi johtopäätökseen, että jokaiseen pientaloon ei kannata rakentaa omaa lämmitys- tai tarkemmin sanottuna lämmöntuottojärjestelmää. Ei edes ilmaista maa- tai aurinkolämpöä hyödyntävää lämmitysjärjestelmää.
Sekä investointi- että käyttökulut ovat edullisimmat kausivarastolämmityksessä, jonne lämpöä ladataan siirrettävällä pellettilämpökontilla. Tälle keksinnölle haettiin patenttia 2013 ja se suojattiin useilla hyödyllisyysmalleilla. Lisätietoja löytyy kotisivuilta heatwellsystems.com.
Heatwell-kausivarasto voidaan kuitenkin rakentaa järkevästi vain uusiin omakotitaloihin ja niitä pitäisi olla kymmeniä, jotta lämmitysjärjestelmästä ja menetelmästä saisi kaiken hyödyn irti.
Hienon tuotteen kaupallistaminen oli liian vaikeaa, piti keksiä jotain muuta.
Syntyi 2015 patentin saanut Optisun-niminen kerrostalojen aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. Tuo vuosi kului kuitenkin Villen vuonna 2002 perustaman toiminimen töissä USA:ssa, jossa hän otti käyttöön paperitehtaan ylätason säätöjärjestelmiä. Noista töistä saadun rahoituksen turvin perustettiin Kymi-Solar Oy keväällä 2016, Optisunin-järjestelmän kaupallistamiseksi.
Optisun suunniteltiin optimoimaan kaukolämmitykseen kytkettyjen kerrostalojen ilmaislämpöjen käyttö. Sen pyörivän aurinkolämpökeräimen avulla säädetään kerrostalon korkuisen kuumavesivaraajan lämpötilaa ja vältetään samalla kesäajan ylikuumenemisongelmat. Järjestelmään kuuluu suorahöyrysteinen poistoilmalämpöpumppu (PILP) sekä massavirtaussäädöllä toteutettu liityntä kaukolämpöverkkoon. Sen avulla pystytään hyödyntämään Optisun-rinnakkaislämmönlähteen tuottama lämpöenergia 100 %:sti.
Ensimmäinen prototyyppi myytiin kotkalaiseen kerrostaloon. Kohde vaikutti ihanteelliselta Optisunille. Sen katolla oli jopa tyhjät hissien konehuoneet, jonne kuumavesivaraajat ja PILP-laitteet olisi voitu helposti asentaa. Pyörivien aurinkolämpökeräinten jalustat oli tarkoitus kiinnittää hissikuilujen kattoihin. Kesken projektin kävi kuitenkin ilmi, että hissikuilujen yläosat makasivat paikoillaan pelkästään omalla painollaan. Tuulivoimat olisivat kaataneet keräimet, jos ne olisi kiinnitetty hissikuilujen kattoihin eli hissikonehuoneiden lattioihin.
Optisun-projektin kestäessä huomattiin, että kannattavinta lämmityksen optimoinnissa on optimoida kaukolämmön käyttö. Ensimmäinen eli Heatwell-tuote optimoi uusien pientalojen lämmityksen, toinen eli Optisun optimoi vanhojen kerrostalojen ilmaislämpöjen käytön ja kolmas eli HEC flow kaukolämmön käytön. Näistä HEC flow konsepti vaikutti lupaavimmalta, mm. koska kaukolämmitys kaipaa keinoja parantaa kilpailukykyään maalämpöä vastaan.
Asiakaskohderyhmänä Suomessa toimivat yksittäisistä pientaloista tai kerrostaloyhtiöistä poiketen noin 200 kaukolämpöyhtiötä. Kaukolämmityksen kilpailukykyä on mahdollista ja kannattavaa parantaa samankaltaisella lämpöpumpputeknologialla, jota sen kilpailijatkin käyttävät.
Helmikuussa 2020 julkaistun Energiateollisuus ry:n selvityksen mukaan kaukolämmön hinta on historiallisesti kasvanut huomattavasti nopeammin kuin elinkustannusindeksi tai vuokrat. Samassa selvityksessä maalämpöpumppujärjestelmä on erittäin kannattava lämmitysjärjestelmä kaikissa tutkituissa kiinteistötyypeissä ja IRR-tuotot (sisäinen korkokanta) ovat houkuttelevia.
Kaukolämpöverkot ovat kuitenkin jo olemassa. Jotta niiden hyviä puolia hyödynnettäisiin tulevaisuudessakin, pitää niitä kehittää ja juuri sitä HEC flow tekee. Kaukolämmön tuotannossa kehitystä on tapahtunutkin, biomassan käyttö on kaksinkertaistunut, ja hukkalämpöjen määrä yli kolminkertaistunut 2010 luvulla.
HEC flow -konseptilla sen sijaan parannetaan kaukolämmön kilpailukykyä tehostamalla kaukolämmön käyttöä, kiinteistö tai kiinteistöryhmäkohtaisesti. Samalla lämpöpumpulla tuotetaan lämmitystä, jäähdytystä ja sähköverkon kysyntäjoustokomponenttina rahaa.